Katsaus menneeseen

Nyt on aika katsastaa vähän menneeseen… Hirmuisen tapahtumarikas vuosi ollut kaikkiaan. Ehkä päällimmäisenä vuodesta on jäänyt mieleen Hely-koiran muutto meille. Tuo pieni suloisuus on tuonut uskomattoman paljon iloa tullessaan jokaiselle perheenjäsenelle. Myös Hely itse näyttää nauttivan kovasti olostaan.

Myös kevään Thaimaan matka ja siellä pidetyt häät olivat vuoden kohokohtia, samoin kaikki kohtaamiset ihanien ystävien kanssa. Tämän kuluneen vuoden aikana olen myös jäänyt meidän perheen pienimmäksi, en suinkaan leveydessä, mutta pituudessa, heh! Meidän hurmaava teini on jo komea miehen alku. Ihanan rauhallisen ja seesteisen oloinen nuori, ainakin toistaiseksi (äiti koputtelee puuta).

Työrintamalla on vilskettä riittänyt entiseen tapaan. Itse asiassa ihan kaikkia tarjottuja töitä en ole edes pystynyt ottamaan vastaan. Kovin monipuolisia ovat projektit olleet ja sama linja näyttää jatkuvan ensi vuoteenkin. Kiitos siitä teille ihan mahtavat asiakkaani!!

Tuleva joulu vietetään aaton osalta perinteisesti vanhempieni luona. Sen sijaan joulupäivänä olemme pienellä porukalla meillä, kun appivanhemmat ovat lähdössä jouluksi reissuun ja ihana Oulun nuoripari päätti nauttia uudesta kodistaan kaksistaan joulunpyhät. Mutta eiköhän me kahden perheen voiminkin saada tunnelmallinen joulu aikaan. Ja uutta vuottakin kovasti jo odotan, kun näemme rakkaat ystävämme silloin kunnolla pitkästä aikaa. Vuosi vaihtuu meidän osaltamme ihan maalla, ihanaa!

Nyt on aika toivottaa tunnelmallista ja rauhaisaa Joulua teille ihan jokaiselle!

Ps. Joulukuvakollaasi on sekoitus tältä ja viime vuodelta.

Dippailua ja fiilistelyä

Dippailu ei liity tällä kertaa ruokaan, heh! Viime viikolla innostuin Tikkurilan ideasta kokeilla dippailua edullisiin kynttilänjalkoihin ja maljakoihin, jotka olivat entuudestaan ihan puun värisiä. Eli käytännössä kaivoin kaapista vanhoja maalipurkin pohjia ja kastoin sinne Sinellistä hankkimiani kolmen euron kynttilänjalkoja ja Annon maljakoita. Ihan hauskojahan niistä tuli, voipi olla, että tulee leikittyä lisääkin maalin lopuilla joku päivä.

Eilinen itsenäisyyspäivä oli tosi mukava! Perinteisiä piparitalkoita vietimme mummolassa. Joka vuosi äitini tekee herkullisen ruispiparitaikinan, jossa ei ole muuten pöläystäkään vehnäjauhoja. Me sitten lapsosen kanssa leivotaan monta pellillistä noita joulun suosikkeja. Meillä piparit on niin suurta lapsen herkkua, että katson parhaaksi piilottaa osan pipareista näin joulun alla, hih!

Illalla mieheni innostui vielä testaamaan Ikean helppoa saaristolaisleipää, johon lisätään vain vesi, kohotetaan ja paistellaan. Ai että, kun tulikin herkkua aurajuuston, kylmäsavulohen ja puolukkahillon kera. Noita leipäsiä nautiskeltiin lasillisen kuohuvaa kanssa ja tiirattiin linnan juhlia.

Kivaa viikkoa!