,

Jouluiloa!

Työntäyteinen vuosi alkaa olla pulkassa, kiitos hienoista hetkistä työrintamalla ihanille asiakkailleni! Kiitos myös ystäville ja läheisille mieleenpainuvista muistoista! Tänä vuonna joulukortteja lähti maailmalle vain vähän, joten toivotan näiden tunnelmakuvien myötä Rauhaisaa Joulua ihan jokaiselle!

Ssshhh…
Kuuntele…

Tiukuja voi jo kuulla,
Joulu on porraspuulla.
Sytytä kynttilä,
hiljenny tovi,
avaa joululle ovi.

Ensi vuonna taas sisustellaan uusin voimin!

(Kuvat:Pinterest)

, ,

Joulumieltä

Kuin tilauksesta lauantaina sateli hiljalleen lumihiutaleita tuomaan tunnelmaa meidän pikkujouluihin. No täytyy myöntää, että tunnelmaa oli Ilona – jälleen kerran- luonut muutenkin ihan yllin kyllin. Istuttiin ulkona tulilla ja mutustettiin maistuvia lämpöisiä leipiä höyryävän glögin kera, ajeltiinpa myös maalle hakemaan pieni joulukuusi. Illalla herkuteltiin vielä lohisopalla ja turistiin myöhään yöhön. Pojat, jotka ovat parhaita kaveruksia keskenään, tekivät jouluisia videoita.

Uskaltauduinpa laittamaan taas muutaman ihmiskuvankin noista meidän juhlista, ehkäpä niistä välittyy joulutunnelmaa teillekin. Mutta nyt arkista aherrusta vielä tämä viikko ja ensi viikon alku, ennen kuin voi rauhoittua täysillä joulun viettoon. Mukavia jouluvalmisteluita kaikille, älkäähän stressaantuko!

,

Jouluhässäkkää

Ihmeellinen joulukuu! Vasta ennen itsenäisyyspäivää kaivelin joulujutut kaapista esille ja koristelin kodin jouluisaksi ja tänä vuonna vieläpä tosi maltillisesti. Normaalistihan jo marraskuussa asettelen tontut asemiinsa, hih! No, jouluhulluus ei ole hävinnyt mihinkään, on vain ollut aivan älyttömän kiireinen kuukausi työrintamalla. Ja kalenteri onkin täyttynyt vauhdilla jo pitkälle ensi vuoden puolelle. Ei voi kuin olla hiljaa kiitollinen…

Mutta sentään perinteiset piparitalkoot ehdittiin äitini ja lapseni kanssa pitää itsenäisyyspäivänä ja kaikki paketit pukinkonttiinkin on jo hommattu. Ihana ystäväni puolestaan huolehti siitä, että lapsen silmät säihkyvät joka joulukuun aamu aattoon saakka. Hän askarteli mahtavan joulukalenterin poitsulle (mustavalkoinen laatikko kuvissa), josta löytyy ihania suklaisia ja vähän muitakin yllätyksiä joka päivä. Lapsi tuli kalenterin kanssa kotiin niin polleana, ettei oven leveys meinannut riittää ja selitti, ettei millään ensin uskonut, että kalenteri on todella tehty hänelle.

Ja ylihuomenna me vietetään samaisen ystävän perheen luona pikkujouluja ja tiedän jo varmasti, että viimeistään silloin joulumieli hiipii mieleeni.